Orders placed using MobilePay will be bundled with a set of HAVU Classic II Stickers

Kotipizzakoutsin blogi #5 - CS-jengin vuoristoratavuosi 2020

Vuosi 2020 on ollut monella tavalla erilainen mitä alunperin kuvittelin. Vain kaksi LAN -turnausta (sekä yksi matsi LANissa Flashpointissa) ja loput ajasta onkin saanut vääntää nettiturnauksia. Kokonaisuudessaan tänä vuonna HAVU on kokenut isoja onnistumisia mutta kolikon kääntöpuolella on myöskin ollut pettymyksiä. Käydään tässä muistelossa läpi vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Pureudutaan tällä aikamatkalla ensin alkukesään. Flashpointin jälkeen päädyimme joukkueen kanssa siihen, että pidämme kunnon tauon. Kuusi viikkoa erittäin intensiivistä treeniä karanteenioloissa toisella puolella maapalloa oli suhteellisen rankka kokemus vaikkakin nyt jo tavallaan kaipaa sitä aikaa ja kovaa treeniä. Tauon jälkeen palattiin sorvin ääreen ja ensimmäisenä meillä olikin vuorossa Blast Rising joka voitettiin suht kivuttomasti pienien kauneusvirheiden kera. Tämän jälkeen pelailtiin muutamia pienempiä nettiturnauksia, ESL:n proliigan karsinnoissa tipuimme lopulta Spirit:lle mutta peli oli ajoittain Flashpointin tasolla, esim. OG kaatui 2-0. Major-karsinnoissa iski rosvosektori ja saimme heti do-or-die -ottelussa vastaamme maailman ranking ykkösen BIG:n ja siitä matka jatkui kohti kesälomia.

Heti lomien alussa Aaro (hoody) ilmoitti meille, että haluaa lopettaa CS:n pelaamisen ja haluaa keskittyä Valorantiin. Aaro oli tätä miettinyt jo Flashpointin aikana mutta näki, että tässä kohdassa siirtyminen olisi mahdollista. Tämä tuli ainakin allekirjoittaneelle pienenä shokkina vaikkakin pelit nyt eivät olleetkaan kulkeneet niin kuin piti. Kävi kuitenkin selväksi, että Aaro oli tämän miettinyt kokonaisuudessaan valmiiksi eikä pää enää kääntynyt. Niinpä oli kuukausi aikaa etsiä pelaaja joka sopisi muottiin. Kävimme tässä vaiheessa myös keskusteluja siitä, että siirtyisikö Eetu (sAw) valmentajan rooliin mutta tulimme siihen lopputulokseen, että jos saamme erään tietyn pelaajan rosteriin niin vedetään vuoden loppuun asti täysillä ja katsotaan miltä maailma silloin näyttää. Niin kuin olettaa saattaa niin tämä pelaaja oli nimeltään Sami ”xseveN” Laasanen. Kävimme ENCE:n kanssa neuvotteluja ja pääsimme lopputulokseen joka tyydytti kaikkia osapuolia.

Elokuussa päästiinkin jengillä hommiin ja käytiin juttuja Samin kanssa läpi aika kovalla tahdilla ensimmäisen turnauksen alkaessa jo samalla viikolla kun palasimme lomilta. FUNSPARK ULTI:n karsinnat lähtivät käyntiin ja oltiin tässä vaiheessa ehditty käymään kolmea karttaa läpi, muut kartat olisivatkin sitten improvisaation varassa jos niitä pelattaisiin. Kaikesta huolimatta kaadoimme useamman kovan nimen karsinnoissa ja tulimme useamman kerran tappioasemasta rinnalle ja ohi. Kokonaisuutena tosi kova debyytti uudelle rosterille ja lohkovoitto napsahti AGO:a vastaan 2-0, joukkue jolle hävisimme siis ensimmäisellä kierroksella. Finaalivastuksena oli nemesiksemme forZe jolle olimme jo useamman kerran tänä vuonna hävinneet. Tällä kertaa tilanne kääntyi päälaelleen ja voitimme myös finaalin 2-0. Lohkovoitolla irtosi paikka lopputurnauksesta ja forZe -voitolla kääräisimme myös 15 000 dollarin palkintorahat.


Tästä kuukausi eteenpäin oli vuorossa Elisan SM kisat jossa kaadoimme avauskierroksella SAWO:n 2-0 sekä finaalissa vähän kehnon alun jälkeen KOVAn 2-1. Voitolla varmistimme myös paikan Elisa Invitationalissa josta olisi mahdollisuus päästä BLAST:n Showdown -turnaukseen. Ennen tätä turnausta meillä oli kuitenkin vielä LOOT.BET turnaus viimeisteltävänä. Kyseinen turnaus meni joka tavalla penkin alle, voitimme vain Galaxy Racersin ja hävisimme Wisla Krakowille, AGF:lle sekä AGO:lle. Pelit olivat tiukkoja mutta hävittiin vain todella paljon sellaisia kierroksia jotka pakottivat meidät joko forcelle tai säästölle.

8. Syyskuuta Flashpoint ilmoitti nopealla aikataululla järjestävänsä karsinnat Flashpointin toiselle kaudelle 12.10. lähtien. Tässä kohtaa kalenteri näytti sitä, että saman viikon aikana alkaa myös RMR karsinnat joihin Sami olisi menossa pelaamaan ENCEn riveissä. Tyypillistä hyvää tuuria siihen kohtaan ja jäimme vähän ahtaalle, että mistä saisimme korvaavan pelaajan. Onneksi saimme nopeasti ENCEn kanssa neuvoteltua Elias ”Jamppi” Olkkosen lainasta RMR turnauksen ajalle ja pystyimme osallistumaan. Emme ehtineet treenaamaan kuin yhden pelin ennen karsintoja ja tämä näkyi siinä, ettemme päässeet käyttämään mitään valmisteltuja taktiikoita. Avasimme pelit voittamalla Hereticsin 2-0 parin tiukan kartan jälkeen. Myös Nexus kaatui, vaikka Miragessa tarvittiinkin useampi jatkoaika sen ratkaisemiseksi. Upper bracketin finaalissa vastaan asettui vanha kunnon nemesis, Gambit. Tälläkään kertaa emme saaneet kaadettua joukkuetta vaikka voitimmekin avauskartan. Lower bracketin kautta lähdettiin hakemaan vauhtia mutta valitettavasti matka tyssäsi forZen käsittelyssä. Kaikki kartat olivat äärettömän tiukkoja ja hävisimme viimeisenkin kartan vasta jatkoajan päätteeksi. En ees sanoisi, että hävisimme välttämättä edes stand-inin takia koska Elias pelasi erittäin hyvin, jäimme vain tällä kertaa paremmalle jengille jalkoihin. forZe lopulta marssi koko karsinnan voittoon voittamalla myös Gambitin.

Ennen Elisa Invitationalia ENCE ilmoitti, että Jani ”Aerial” Jussila jää määrittelemättömän pitkälle sairauslomalle ja vetäytyy turnauksesta. Pian tämän jälkeen ENCE oli myös yhteydessä ja alkoi neuvottelut Joonas ”doto” Forssin siirrosta. Tämä näkyi saman tien joukkueen pelaamisessa jota varjosti totta kai päällä oleva tilanne. Ensimmäinen peli Dignitasta vastaan kuitenkin sujui hyvin ja 16-5 voiton jälkeen vastaan tuli GODSENT jonka jalkoihin jäimme täysin. Alemman kaavion finaalissa tuli vastaan Lyngby Vikings jonka onnistuimme voittamaan 2-1 kamalan 16-1 Vertigohäviön jälkeen. Ratkaisupelissä pelasimme MAD Lionsia vastaan. Peli oli yhtä vuoristorataa ja emme oikeastaan missään vaiheessa pelanneet sellaista peliä johon pystymme. 1-2 Turpaan ja jäimme taas ulos isosta turnauksesta, turnauksesta joka olisi ehdottomasti pitänyt olla se meidän näytön paikka.

Pari päivää tämän jälkeen Joonas ilmoitti myös, että jos pääsemme ENCEn kanssa neuvotteluissa sopuun niin hän haluaisi siirtyä. Samalla myös keskustelu Eetun kanssa päättyi siihen, että hän päätti lopettaa pelaajauransa ja siirtyä valmentajaksi. Tämä ei tullut meille yllätyksenä ja Eetun kanssa tästä olikin käyty jo aiemmin keskustelua ja tuimme molempia kavereita päätöksissään.

 

Marraskuu lähtikin liikkeelle niin, että meille jäi kolmen pelaajan rosteri. Kävimme keskustelua jatkosta ja jokainen ilmoitti olevansa motivoitunut vieläkin jatkamaan ja keskustelimme myös siitä, että ketkä pelaajat olisivat ykkösvalintamme. Toinen niistä on jo julkaistu, Jemi Mäkinen. Jemi on näyttänyt SJ:ssa, että hänessä on paljon potentiaalia. Jokaisen joukkueen on uudistuttava omilla tahoillaan jossain vaiheessa ja näimme, että tässä olisi hyvä kasvun paikka Jemille. Uskon myös, että Jemiltä saamme lisää ideoita ja ulottuvuutta peliimme ja pystymme kehittämään peliämme monipuolisemmin.

Viimeistä pelaajaamme emme ole vielä julkaisseet mutta sekin tulee tapahtumaan varsin pian. Joukkue aloittaa harjoitukset tammikuussa ja tavoitteet ovat hyvinkin selkeät jokaiselle. Aiomme käyttää oman aikamme joukkueen kehittämiseksi ja emme tule todennäköisesti osallistumaan turnauksiin vielä tammikuun aikana.

Nyt on aika rauhoittua, joulu on on reilun parin viikon päässä ja uusivuosi saapuu hyvinkin nopeasti. Kiitos kaikille seuraajille sekä kumppaneille ja erityisesti Kotipizzalle tuesta ja huikeasta vuodesta 2020. Jos tämä vuosi oli edistysaskel HAVUlle niin 2021 tulee olemaan vielä kovempaa menoa.

Search